Käyttäjän Gessle blogi

Aloitetaanpa tuolta viime viikolta. Pääsin telkkariin. Jos en väärin muista, niin taisi olla ensimmäinen kerta. Oltiin siis duuniasioita promoamassa seminaarissa Holiday Club Saimaalla ja YLEn alueuutiset teki asiasta juttua. Itse en sentään puhunut mitään itse lähetyksessä. Seminaaripaikka oli kyllä Ihan ok mesta kylpyläksi. Mitä nyt eniten jäi käteen, niin syödessä mietin, että uskallanko käydä hakemassa lasin täyteen appelsiinimehua, ettei tarjoilija nouda melkein tyhjää lautasta pois.

Idolssissa on jäljellä enää finaali ja tänä vuonna ekaa kertaa Suomen idolshistoriassa mennään täysin naisvaltaisella kaksikolla. Ihan hyvää vastapainoa viime vuoden mieskaksikolle.

Dodiin, kesähän se näyttäs puskevan päälle. Tänään oli jo t-paitakeli ja shortsit on nyt kaivettu kaapista, joten hyvälle näyttää. Oli sen verran nätti päiväkin, että tuli vihdoin ja viimein fillarikin putsailtua. Tosin ensimmäinen satanen on jo takana, että pelasihan tuo likaisenakin. Viime vuonna ei flunssan takia ollut tässä vaiheessa vielä metriäkään ajettu, joten nyt ollaan hyvin edellä. Ehkä tästä tulee paras ajokesä - ehkä ei.

Kasvimaakin on "möyhennetty" ja vähän kun saa uutta multaa, niin voi pistää perunat jo maahan. On se nyt kumma, jos ei vihdoin ja viimein onnistu...

Keskiviikkona tuli käytyä Iron Skyn ensi-illassa, kun ennakkonäytökseen ei viime kuussa kerinnyt. Elokuvalle voisi antaa ehkä samanlaisen arvosanan kuin alkuvuodesta katsotulle uusimmalle Mission Impossiblelle. Molemmat olivat viihdyttäviä. Joskin Iron Skyn huumori oli todella hyvää. Monta kertaa tuli naurettua oikein kunnolla.

Lueskelin tuossa viikolla mielenkiintoisen jutun avoimen lähdekoodin uhasta kapitalismille.

Skriivailin levyarvostelun Roxetten uusimmasta.

Ja grillikausi on myös korkattu!

"Suomi on ehkä masentavin maa ikinä", kuului kommentti aamulla Facebookissa. Kirjoittaja viittasi vallitsevaan säähän.

Tulipa käytyä katsomassa torstaina ensimmäistä kertaa elämässä speksi: "Luojan tähden, paetkaa!". Iron Skyn ennakkonäytös oli samana iltana, mutta tällä kertaa suuntana oli kuitenkin speksi - enkä nyt suoranaisesti kadu valintaa. Kuunatseja täytyy mennä sitten ensi kuussa katselemaan, kun tulevat virallisesti ensi-iltaan.

Tuli alkuviikosta käytyä isolla kirkolla kuuntelemassa ja oppimassa action design researchin metkuja. Flunssa vei suurimmat opit toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos, muuta jotain jäi kuitenkin mieleen. Kahvitauolla yksi tutkijoista kysyi minulta olenko saanut vastauksia. Vastasin, että olen ainakin saanut kysymyksiä, johon hän jatkoi, että se on jo puolessa välissä onnistumista. Hän jatkoi sanomalla vielä, että olemassa kolmenlaisia ihmisiä: niitä jotka tietävät, että tietävät; niitä jotka tietävät, etteivät tiedä ja niitä jotka eivät tiedä etteivät tiedä.

Länsimaisessa yhteiskunnassa oli helppo elää tuhat vuotta sitten. Oli olemassa tasan yhdenlainen parisuhdemalli: mies ja nainen. Parisuhde lähes alkoi avioliitolla ja päättyi kuolemaan. Tässä välissä maailmaan pullahti muutama jälkikasvun edustaja. Nämä normit loi kirkko ja ne ovat vasta nyt tuhat vuotta myöhemmin murtumassa, mutta edelleen on hyvin monelle on vaikeaa hyväksyä mitään tästä Raamatun opastamasta tavasta poikkeavaa.