Gringos Locos

Pienen arvostelun voisi tosiaan tehdä Gringos Locosista, kun siellä nyt ensimmäistä kertaa tuli käytyä. Kyseisiä espanjalaisravintoloita on netin mukaan Helsingissä, Tampereella, Jyväskylässä, Seinäjoella ja Lappeenrannassa. Samaan puljuun kuuluu myös esim. Coyote Bar and Grill -mestoja, joista yksi löytyy Lempäälän Ideaparkista, jossa tuli myös viikonloppuna piipahdettua. Siis Ideaparkissa, ei ravintolassa. Mutta niin, Lappeenrannan Gringos-ravintolan valikoimaan voi tutustua netissä, ja siellä voi myös tehdä pöytävarauksia. Koska kyseessä oli arki-ilta, en uskonut varauksen olevan tarpeellinen. Paikka aukeaa ruokailulle oikeastaan vasta klo 16 (ravintola on Viihdekeskus Ilonan yhteydessä, eli muuttuu yötä kohti baariksi), mutta muutamaan pöytään oli jo ihmisiä kasaantunut viiden aikaan.

Ensisilmäykseltä sisustus oli hyvin Meksiko-henkinen, mutta mukana oli kivoja pieniä yksityiskohtia, kuten tuolien lehmäaiheinen verhoilu. Tarjoilijamies näytti kravattiin pukeutuneena lähinnä baarin portsarilta, mikä oli miinusta jäykän olemuksen takia. Valitsimme menusta perinteisen juustopurilaisen sekä kahden pihvin purilaisen pekonilla. Kaikkiin purilaisannoksiin kuuluu myös ranskalaiset dipillä. Odotellessamme kuuntelin, kuinka ennen meitä tilanneiden naisten pöytään meni vahingossa väärä annos. Yhteisymmärryksessä tarjoilijan kanssa annos vaihdettiin oikeaksi eikä siihen kulunut kuin 5 minuuttia. Eipä seurueen tunnelma tuntunut latistuvan tai mitään, mutta tulipa nyt tämäkin asia pistettyä merkille. Tapahtuukohan tällaista usein...

Väkeä ei tosiaan ollut kovin paljon, ja noin 15 minuuttia kului oman ruoan tilaamisesta sen saamiseen. Annokset olivat myös kerrasta oikeat. Aiemmissa postauksissa hehkutettu Óle on tämä toinen paikallinen espanjalaisravintola, jossa on useampaan otteeseen tullut syötyä purilaisia, joten sitä oli luonnollista käyttää vertailukohtana. Gringosissa emme saaneet alkupalaleipää, joka Ólessa on aina älyttömän maittavaa sen kanssa tarjottavan vihreän tahnan kanssa. Usein jo tässä vaiheessa vatsa alkaakin täyttyä, koska leipää saa samaan kaupan päälle -hintaan myös lisää  Gringosin burgeri oli lisäksi hivenen pienempi ja pihvi oli erittäin ohut sekä ylikypsän tuntuinen. Toki burgeri sinällään oli maistuva, vei nälkää ja jälleen kerran sai miettiä, miten jotkut voivat syödä useampaa ruokalajia, kun jo tämän pääruoan tuhoamisessa sai pinnistellä. Ranskalaisia oli runsaasti ja ne olivat rapsakoita, mutta varsin maustettuja... suolan määrä alkoi tuntua huulissa. Eipä näiden kanssa olisi ketsuppiakaan tarvinnut, kun oli sen verran makua omasta takaa. Tarjoilija oli kuitenkin suht ystävällinen ja heti veden loppuessa oli vaihtamassa kannua uuteen. Hetken aikaa jo ehdin miettiä, mitä tarjoilija pöydän vieressä oikein kyttäsi... Ólessa tarjoilijat ovat nuorempia ja tavallaan rennompia, mutta samalla myös jotenkin teennäisiä. Siellä toisaalta joka kerta on käyty kysymässä ruokailun aikanakin, maistuvatko annokset, mikä mielestäni on hyvä asia. Eipä koskaan ole erityistä valituksen aihetta esiintynyt, ja joka kerta jälkiruoasta saa kieltäytyä pääruoan turvottavaan vaikutukseen vedoten.

Gringosissa hampurilaisvalikoima on yleisesti kattavampi, ja tarjolla on hyvinkin tulisia annoksia. Nämä jätettiin suosiolla väliin, koska annoksesta haluttiin jäävän suuhun muutakin makua ja tuntua kuin chilin polte  Kaiken kaikkiaan yhteenvetona voisi todeta, että tämän yksittäisen purilaiskokemuksen pohjalta taitaa vaaka kallistua Ólen puoleen, jos ja kun hampparia taas halajaa. Mutta saa nähdä, tuleeko Gringosissa käytyä kokeilemassa joskus joitakin muita ruokalajeja.