Etelä-Karjalan lähiruokapiiri on hiljakseen aloittelemassa toimintaansa ja netin tilausmahdollisuus ainakin lähestulkoon toimintakelpoinen, mutta saa nähdä, milloin ensimmäisiä tilauksia oikeasti voidaan olla tekemässä, mitä tuottajia yhdistys saa mukaan ja mitä tuottajilta saadaan tarjolle. Tämä viimeaikainen kiinnostus puhdasta ruokaa kohtaan ei sinällään ole laantunut, mutta kauppareissut tuppaavat olemaan sen verran pikaisia, ettei malta jäädä vertailemaan tuotteita pitkäksi aikaa vaan nappaa niitä, jotka on ennenkin hyväksi havaittu.
Viikonlopuksi tänne osuikin kahdet markkinat, joissa oli tietysti uteliaasti käytävä: Satamatorin Muikku ja Pottu – kalamarkkinat lauantaina ja Tapavainolan kylämarkkinat sunnuntaina. Tapavainolan markkinat olivat melkoisen pienet, mutta perunaa sieltäkin mukaan tarttui, ja tulipahan Seurojentalokin tutuksi siinä samalla. Musiikista vastasi eri ikäisistä soittajista koostuva puhallinorkesteri, ja tarjolla oli mm. vohveleita, kodassa paistettua makkaraa, hunajaa, jauhoja ja ryynejä, kylmäpuristettua rypsiöljyä sekä muuta syksyn satoa perunoiden ohessa.
Oli tuossa sunnuntaina Kauppatorilla maaseutumarkkinat, joilla piti käydä pyörähtämässä, kun niitä harvemmin järjestetään. Tarjolla oli hirvittävä määrä vihanneksia, hedelmiä, leipää, keittoa ja kaiken maailman murkinaa torikojujen lihapiirakoista puhumattakaan. Maaseudun tukemiseksi ei asetuttu puurojonoon, mutta mukaan tuli ostettua Säkkijärven rieskaa ja chilipaprikoita, joiden kauppias sanoi hymyillen olevan mietoa lajia. No pikkuisen piti kyllä maistelun jälkeen rajoittaa, kun niitä jauhelihakastikkeeseen silppusi. Ehkä hieman myös kirvelsi sormenpäissä...
