Yksi terapiani ensimmäisistä kotitehtävistä oli sanoittaa oma arvomaailma. Vaikka se itselle aika selkeä olikin, en sitä koskaan ollut kirjoittanut tai piirtänyt auki. Tulipahan sitten istuuduttua alas ja pohdittua, kuinka asian saisi visualisoitua hyvin. Eikä tämä nyt parissa vuodessa ole mihinkään muuttunut. Kuvittelen näiden arvojen kantavan hyvin pitkään – todennäköisesti läpi elämäni.
Pohjaan elämääni filosofisesti utilitarismiin, eli tähtäimeni on lisätä onnellisuutta – ei vain itseni, vaan ensisijaisesti koko ihmiskunnan. Ihmiskunnan hyvinvointi tuo onnellisuutta sitten itsellenikin. Valitettavasti tämä toimii myös kääntäen, eli ihmiskunnan pahoinvointi aiheuttaa itselle ahdistusta. Ilmastokriisin kanssa ei ole helppoa elää.
Kun olen määrittänyt mitä haluan tehdä, rakennan sen päälle tavat toteuttaa valitsemaani filosofiaa. Itselleni se on naturalistinen maailmankuva (joskus naturistinenkin?). Pohjaan tekemisen faktoihin, etsin totuutta asiasta kuin asiasta ja olen elinikäinen oppija. En näe tarvetta hakea elämääni mitään yliluonnollista tai pseudotieteellistä. En näe, että ne voisivat viedä ihmiskuntaa enää tässä vaiheessa eteenpäin.
Näiden ajatusten jälkeen on helpompi nimetä muutamia asioita, joita konkreettisesti arvostan ja pidän yllä omassa elämässä. Pyrin kunnioittamaan toisia, vaikken olekaan aina heidän kanssaan samaa mieltä. Oras Tynkkynen on tässä suhteen erinomainen roolimalli. Arvostan paljon hänen kykyään keskustella asiasta kuin asiasta provosoitumatta. Tähän liittyen pidän kaikkia ihmisiä tasa-arvoisina ja yhdenvertaisina. En näe mitään tarvetta esimerkiksi ajaa politiikkaa, joka tekisi meistä ihmisistä eriarvoisia lain edessä. Samoin arvostan sitä, että ihminen pystyy olemaan luotettava ja pyrin olemaan itsekin luottamuksen arvoinen. Ekologisuuden arvostus nousee päivä päivältä. Ilmastokriisi kasvaa ja meidän täytyy ihmiskuntana tehdä paljon, jotta saamme planeettamme takaisin raiteilleen. Arvostan myös muiden toimintaa kotiplaneettamme hyväksi.
Raittius on oma valintani, enkä millään muotoa edellytä sitä muilta. Itselläni ei vain ole tarvetta alkoholille saati huumeille. Elämäni on huomattavan kivaa ja nautinnollista ilmankin.
Näiden elementtien kautta pyrin rakentamaan elämän, joka olisi hyvä ja toimimaan niin viisaasti kuin suinkaan kykenen. Eivät nämä ole mitenkään helppoja asioita. Monesti menee metsään niin pahasti, että saa tehdä klapeja pitkän aikaa.
Lopulta koen kuitenkin elämässäni vaikuttavan suuren vapauden ja voin nauttia elämästäni. En kuitenkaan koe, että vapaus tai nautinto olisivat millään muotoa itseisarvoja. Utilitarismia voi ainakin jossain määrin pitää itseisarvona, ja jos haluan kiteyttää elämäni arvomaailmaan yhteen lauseeseen, voisi se olla seuraava:
Älä tee vahinkoa / do no harm.
Tai positiivisesti kautta:
Lisää onnellisuutta maailmaan / add happiness to the world.