Snowdenin keissi on viimeistään tuonut tietotekniikan muutoksen esiin konservatiivisiimpiinkin tiedotusvälineisiin. Tietokone uutisoi tällä viikolla, kuinka Saudi-Arabiassa mies sanee vankeuta ja 500 ruoskaniskua palkinnoksi perustamastaan nettisaitista, jolla keskusteltiin uskonnon roolista massa. Sekä Snowden että tämä Saudi-tapaus ovat siinä mielessä jänniä, että kumpikaan ei kovinkaan paljon liity tietotekniikkaan, mutta silti Tietokone näistä uutisoi. Kyse on ennemminkin yhteiskuntapolitiikasta.
Tietotekniikan merkitys kasvaa päivä päivältä. Se luo uusia mahdollisuuksia muuttaa maailmaa yhdenvertaiseksi, mutta mahdollistaa myös syrjinnän ja eriarvoisuuden. Maailmassa on muutamia valtioita, joissa ei ole käytössä mitään nettisensuuria (esim. Yhdysvallat), mutta sitten on sensuuria harrastavia maita (esim. Saksa, Kiina) ja sellaisia maita, joissa sensuuri jopa ulotetaan lain määräämien oikeuksien ulkopuolelle (Suomi ja mm. Matti Nikin tapaus). Sensuuri, kieltolaki tai ylenpalttinen holhous ei ole mielestäni ollenkaan oikea tapa tehdä tietoteknista yhteiskuntapolitiikkaa.
Tässä nyt menee vielä vuosia, että poliittiset päättäjät vaihtuvat enemmän "diginatiiveihin", jolloin myös lait saattavat muuttua. Järkeä tekijänoikeuslakiin -kansalaisaloite onneksi saavutti tarvittavat 50000 kannatusääntä, joten se menee eduskunnan käsittelyyn. Kansalaisaloite on kyllä hieno demokratian työväline. Toivottavasti konsepti saadaan Suomessakin toimimaan. Vielä on liian vähän tapauksia, jotta voisi sanoa miten eduskunta reagoi aloitteisiin. Turkistarhausta ei kielletty. Katsotaan miten tekijänoikeuslain ja tasa-arvoisen avioliittolain käy. Ja liittyykö pakkoruotsin poisto tähän ryhmään?