Astan muistolle

Joskus ihmisestä sanotaan, että onpa siinä täysin läpi paha tai mulkku ihminen. Toiset ovat muuten vaan ilkeitä ja toiset sitten taas mukavampia. Eilen tämän maailman jätti ihminen, jonka en koskaan kuullut sanoneen kenestäkään pahaa. Muistan kuinka hän meitä lapsia aikoinaan kuljetti uimaan ja käytiin aina kaupassa ostamassa namuja sen jälkeen. Ja kun minulla ei ollut rahaa Smurffien kasettiin, niin sain tietysti lainaan.

Astalla ei tuntunut koskaan olevan huonoa päivää vaan aina oli aikaa muille. Jos joku on äitiänikin auttanut, niin Asta. Koskaan ei hän kysellyt mitään vastapalveluksia, mutta kyllä hän niitä sai. Kun ihminen on toiselle mukava, niin hänellekin ollaan. Eikä kylällä varmasti ollut pidetynpää ihmistä kuin hän.

Entiset vaivat alkoivat olla jo voitettuja, kun kohtalo yht'äkkiä päätti, että nyt on aika siirtyä toisille maille. Ehkä taivaassa alkoi olla pulaa hyvistä ihmisistä.

Astan muistoa kunnioittaen.