Mara
Syyskuu 8, 2010 - 20:11
Oli tuossa sunnuntaina Kauppatorilla maaseutumarkkinat, joilla piti käydä pyörähtämässä, kun niitä harvemmin järjestetään. Tarjolla oli hirvittävä määrä vihanneksia, hedelmiä, leipää, keittoa ja kaiken maailman murkinaa torikojujen lihapiirakoista puhumattakaan. Maaseudun tukemiseksi ei asetuttu puurojonoon, mutta mukaan tuli ostettua Säkkijärven rieskaa ja chilipaprikoita, joiden kauppias sanoi hymyillen olevan mietoa lajia. No pikkuisen piti kyllä maistelun jälkeen rajoittaa, kun niitä jauhelihakastikkeeseen silppusi. Ehkä hieman myös kirvelsi sormenpäissä... Mutta oikein makoisaa kastiketta on nyt tullut valmistettua kesäpottujen kanssa! Kaikkea mahdollista kaapista vaan pannulle ja hyvä tulee 
kuvassa näkyy mainittu rieskakin.
Jos nyt tarkkaan katselee, niin edellisessä kuvassa vasemmalla näkyy myös Padasjoelta tuodut paprikat, ja piparipurkissa kasvava chilikin (jota nyt ei kuvaan saatu) ilmeisesti palkoa puskemassa, joten se on nyt saanut lisävalaistusta niin, että naapurit varmaan luulee täällä olevan joku hamppuviljelmä. Ei siitä sen enempää. Tähän loppuun vielä kuva markkinoilla myydyistä koristekurpitsoista ja muista mukavista. Melkoisen syksyisen oloinen kuva, etten sanoisi... Tulee ihan Ihmemaa Oz mieleen.
Gessle
Elokuu 30, 2010 - 19:19
Kyllä kyllä, syksy se vaan tulee. Huomenna jo viimeinen kesäpäivä, vaikka johan tässä on pari viikkoa ollut aika viileää. Piti jo pitkähihanenkin laittaa päälle, kun ulos menee... Shortseista en kyllä vielä luovu 
(Testaanpa tässä piruuttani tuota breikkiäkin... Josko tämä osuus ei nyt nyt sitten näkyisi suoraan Facebookissa... Sitten sen joskus näkee, kun FB indeksoi tämän.)
Mutta takaisin asiaan. Keväällä uhosin ajavani 800 kilometriä ja tänään paukahti tonni rikki, joten onnistuin kuin onnistuin tavoitteessa (ilmeisesti ylikin). Ensi kesäksi voi huoletta pistää 200km lisää, eli vuoden päästä pitäisi olla 1200km takana. Tämän kesäiset tuli aika puhtaasti sunnuntaiajeluna. Pisin yksittäinen ajo oli 50km ja pisin päiväajo samana päivänä 70km. Kyllä ens kesänä pitäs päästä kolminumeroisille luvuille sitten...
Kasvimaasta nousivat myös perunat ylös. Ensimmäisen varren otin jo jokunen viikko sitten ja sen alta tuli aika hyvin mukulaa, mutta olivat tuolloin vielä aika pieniä. Nyt sitten nappasin loput kolme ylös ja olihan kokoa kyllä tullut, mutta näiden varsien alla oli vähemmän mukulaa. Kattilallinen kuitenkin. Ihan hyviä - ainakin jotkut yksilöt. Ensi kesäksi suurempi perunamaa 
Palaan ääneen jahka uudet lelut saapuvat lähiaikoina...
Gessle
Elokuu 16, 2010 - 18:18
Nyt on Turun häät takana ja olihan se oikein mukava reissu! Harvemmin sitä on mukana häissä, joissa morsian pukee pukuaan päälle kirkon parkkipaikalla viisi minuuttia ennen seremonian alkua. Hääkakku sentään tuli valmiiksi jo yli tunti ennen seremonian alkua. Nimilappuja aseteltiin kyllä vielä pöytiin, kun hääpari kätteli vieraita Vasemmalla olevassa kuvassa näkyy leipurikordinaattori täydessä työhurinassa.
Kyllähän sitä ruokaa riittikin sitten! Riittää itse asiassa vieläkin, kun tuossa äsken piknikillä piipahdettiin syömässä salaatteja ja kakkuja
Hääparihan on kuin toisilleen luotu ja tulevat varmasti viettämään vielä monen monituista vuotta yhdessä samassa tsätissä... eikun saman katon alla. Häälahjojakin pariskunta sai kaikenlaista, muun muassa lantun ja porkkanoita. Hääautokin oli koristeltu oikein nätisti kengillä ja kokistölkeillä. Jäin miettimään, että missä suklaalevyt olivat auton perästä, mutta ehkei niitä raaskittu haaskata sinne...
Ilmeisesti kaikki vieraat osasivat perille vastaanottoon, eikä kuokkijoita (juurikaan) ollut. Ruuan puolesta muutama kuokkija olisi kyllä mahtunut kyytiinkin
Vaikka häät olivat suht pienet, oli menoa ja melskettä kuitenkin mukana ihan kiitettävästi. Kilpailujen tuloksena selvisi, että pariskunnalla tulee olemaan akkavalta ja televisiokanavan valitsee rouva... vai miten se meni?
Itse soittelin humppaa (noh, Roxettea lähinnä 
) näennäisenä DJ:nä ja väkersinpä nuorille jotain elämänohjettakin lahjaksi.
Marakin varmaan oman versionsa tapahtumista kirjoittelee vielä jossain välissä 
Kuvia häälahjakasailustani täällä.
Gessle
Elokuu 6, 2010 - 20:22
StarCraft II ilmestyi viime viikolla. Itse sain pelin käsiini maanantaina ja eilen yksinpelikampanja hurahti lävitse. Ei pärjännyt ykköselle, mutta ei ollut huonokaan. No se siitä pelistä itsestään. Nyt keskitytään keskittämään ostokset Ass-ryhmälle.
StarCraft II tuli myytiin Gigantissa hinnalla 29,90€. Harmi, etten itse kerennyt julkaisupäivänä ajoissa ostamaan. Oma kopioni tuli Verkkokaupasta hintaan 40,40€. Prismassa ja Anttilassa peli oli hintaan 54,90€ ja Citymarketissa 59,90€.
Kuvitellaan, että olisin ollut tarpeeksi älykäs ja ostanut oman kopioni tiistaina Gigantista ja säästänyt 25 euroa verrattuna Prisman hintaan. Koska Ass-ryhmän mukaan keskittäminen kannattaa, vedän johtopäätöksen, että maksetut edut kompensoivat tämän 25 euroa. Ass-ryhmä on maksanut minulle viimeisen kuuden kuukauden aikana yhteensä 1,40€ bonusta. Kyllä luit aivan oikein, lähes puolitoista euroa! Eli StarCraft II olisi maksettu pyöreästi YHDEKSÄSSÄ VUODESSA. Kyllä, keskittäminen kannattaa! Tähän vielä, että Prismasta ei saisi hakea mitään muuta yhtä tyhmää...
Eli täyttä ihmisen silmään virtsaamistahan tämä bonusjärjestelmä on edelleen. Suosin sitä, että joka toinen kauppareissu kohdistuu supermarkettiin, josta haetaan sieltä löytyvät kustannustehokkaat tuotteet ja joka toinen reissu taas Ass-markettiin ja sieltä kyytiin hyvät murkinat. Selvää säästöä. Keskittämättä jättäminen se vaan tuottaa tulosta!
Loppukateetiksi sanottakoon, että Rainbow sitruunalimppari on varsin halpaa ja hyvää... Ehkä se on sitten niin myrkkyä, mutta mitä sitä nyt on vähän tullut litkittyä, niin voinen suositella
Mara
Heinäkuu 30, 2010 - 18:58
Kaverini edellä esittämä valokuvahaaste vaikutti kivalta:
1. Avaa kuvatiedostostasi neljäs kansio
2. Avaa neljännen kansion neljäs kuva
3. Julkaise kuva blogissasi ja selitä se
4. Haasta neljä muuta blogaajaa mukaan!
Vaikka blogi ei oikeastaan ole minun, en voinut olla tähän vastaamatta, joten kävin tutkailemaan kansioitani (joita on miljoona, kun mitkään tikut tai muut vermeet ei riitä kaikkien kuvien tallennukseen...). Löytyi sitten seuraava kuva:
Tää onkin sinällään hauska juttu, että mulla ei nyt ole aavistustakaan, mistä tää kuva on Pikkusiskon kuvia piti aikoinaan tallentaa koneelle kamerasta ja tänne ne on sitten jääny... Sen verran osaan kertoa, että maisema on aika kaunis ja tuo on siis jostakin USA:sta (Oregonista mahdollisesti) kesältä 2006. Tuonne tahtoisin kyllä myös itse... alkaa nyt matkakuume nousta, jos vähänkin pidempään tätä kuvaa katselee, joten pakko mennä seuraamaan Suurinta Pudottajaa, että pysyis maan pinnalla Jos Riksa tätä lukee, niin voipi lisäkommentoida ja korjata mahdollisia virheitä kuvaan liittyen
Gessle
Heinäkuu 26, 2010 - 21:20
Laitanpa tänne talteen...
Jos KDE:ssa on systeemin fonttikoko pielessä, niin seuraava auttaa.
Editoidaan tiedostoa "/etc/kde3/kdm/kdmrc". Ja lisätään riville "ServerArgsLocal=-nolisten tcp" dpi-arvo, jonka jälkeen rivi on muotoa "ServerArgsLocal=-nolisten tcp -dpi 75". Tämä toimii, jos fontit olivat liian pieniä aluksi (nVidia...). 75:n tilalle 100, jos fontit olivat ensin liian suuria (Intel...).
Turhan monta kertaa on pitänyt googlata. Nyt haen jatkossa täältä, jos tarvii vielä löytää... Zzz...
Ja näin yöunien jälkeen huomautettaneen, että KDE4:n tapauksessa, tietysti /etc/kde4 on oikea hakemisto.
Mara
Heinäkuu 23, 2010 - 17:14
Siililläää on piikit ja linnullaa on höyyyyheeenet...
Gessle
Heinäkuu 9, 2010 - 20:09
Tilasin bittiä aikoinaan kymmenen vuotta (97-07). Sittemmin lopetin, kun lehden linja vaihtui uuden päätoimittajan myötä tietotekniikasta "uuteen tekniikkaan" ja sisällön taso laski kuin norsun kärsä rannalla. Parhaimmillaan MB:llä oli yli satatuhatta tilaajaa. Sitten lehti yhdistettiin Hifi-lehden kanssa ja tilaajia piti olla sittemmin jo rutkasti toistasataatuhatta, mutta eipä ollut.
Olen silloin tällöin ostanu lehden sieltä ja toisen täältä. Nyt ostin taas pari kun sai yhden hinnalla (ei olisi kannattanut kylläkään). Näköjään levikki on tippunut jo rutkasti alle 90 tuhannen. En kyllä ylläty yhtään. Nykyään minua kiinnostaisi nimen omaan uuden tekniikan lehti (teknarin pitäisi sellainen olla, mutta se ei sitä ole), mutta MB ei vaan vastaa huutoon. Lehti ei syväluotaa yhtään mitään. Jutut ovat koko ajan vain parin sivun mittaisia mitään sanomattomia räpistelyjä.
Huhtikuun numerossa kerrotaan halvoista (alle 300e) AV-vahvistimista seuraavaa: "Vahvistimet eivät osoittaneet selviä merkkejä tehoreservien loppumisesta kovillakaan voimakkuuksilla. ... Tilanne voi varmasti muuttua nopeasti, jos vahvistimen perään kytketään isot lattiakaiuttimet ja kuuntelu tapahtuu suuressa ja ääntä vaimentavassa huoneessa." No kysymys kuuluukin, että miksi ihmeessä tätä ei nyt sitten testattu? Testissä oli ainoastaan 5 jalustakaiutinta. Ottaen vielä huomioon, että yksi vahvistin oli 7-kanavainen, niin voi vaan miettiä, että kiinnostaako testaajia ollenkaan laadukkaan artikkelin tuottaminen ja kirjoittaminen? Jälkimmäiseen vastauksen antaa pätkä artikkelista, jossa Pioneeria kommentoidaan seuraavasti: "Keski- ja takakanavien ääniraidat on toteutettu jousiliittimin." Ääniraidat? WTF?
En pysty kyllä millään muotoa suosittelemaan Bittiä enää kelleen, vaikka se aiemmin oli lempilehteni (Mikrokivikausi sarjis on edelleen kyllä hyvä). Jos aiheet kiinnostavat, niin Hifimaailma ja Tekniikan Maailma palvelevat paljon laadukkaammin. Jälkimmäisessä tosin on aivan liikaa autoasiaa, mutta on siellä välillä jotain hyvääkin.
Gessle
Heinäkuu 9, 2010 - 13:59
Kirjoitin viime vuonna (näköjään melko tarkkaan vuosi sitten) homeopatiasta ja jatkanpa nyt, kun törmäsin sopivaan kirjoitelmaan aiheesta. Suomen skeptikothan yrittivät kuukausi siten joukkoitsemurhaa syömällä yliannoksen homeopaattisia "lääkkeitä". Asiasta kirjoitti mm. Aamulehti. Kenellekään ei käynyt tietenkään yhtään mitään.
Huomasinpa äsken kuitenkin, että vastaavaa tempausta oli jo aiemmin tehty Briteissä ja Uudessa-Seelannissa. En ole lukenut, että kukaan olisi sielläkään yliannostukseen kuollut. Tuolta Brittien valistussivustolta löysin lehtisen, jossa oli pähkinänkuoressa homeopatian toimintaperiaatteet. Olivat niin kivoja, että aattelin ne tänne jakaa kaiken kansan iloksi. Teksti menee jotenkin seuraavasti:
Monet ihmiset uskovat, että homeopatia on luonnonlääketiedettä. Harvat kuitenkaan tietävät, että homeopatia on todistettu toimimattomaksi; vielä vähemmän ihmiset tietävät, että homeopaattiset aineet on laimennettu niin, ettei niissä ole mitään [vaikuttavaa ainetta] jäljellä. Homeopatia käyttää hyväkseen tätä ihmisten epätietoisuutta ja elää oikean ja todistetun lääketieteen rinnalla apteekkien hyllyillä.
Homeopatia perustuu kolmeen sääntöön, jotka kehitettiin yli 200 vuotta sitten: 1) jokin, mikä aiheuttaa oireet, myös parantaa ne (homeopaattinen lääke unettomuuteen on kofeiini), 2) aineen laimentaminen tekee siitä tehokkaampaa (homeopaattisesta lääkkeestä on lähes mahdoton löytää vaikuttavan ainesosan molekyylejä) ja 3) vedellä on muisti (, jotta lääkeaine voisi "toimia" ilman, että siitä on mitään jäljellä).
Mitään näistä ei säännöistä ei ole pystytty todistamaan todeksi. Kun homeopatiaa on testattu asianmukaisesti, mitään näyttöä sen toimivuudesta ei ole löytynyt.
Sivustolta löytyvästä videosta löytyy vielä hauska pohdinta, että jos kerran vedellä on muisti lääkeainesosista, niin kai se muistaa myös sen kerran kun se on lorissut pöntöstä lävitse... Vedellä muisti... aikuisten oikeasti?
Brittien sivusto kehottaa ottamaan yhteyttä meppeihin, jotta tällaista humpuukkia ei rahoitettaisi valtion kustannuksella. En tiedä heistä, mutta meillähän meppinä on homeopatiaa tukeva Heidi Hautala, joten jos niitä homeopaattisia höpöhöpöpillereitä kaupasta Suomessa saa, niin ei muuta kun äänestäjät peiliin katsomaan.
Gessle
Heinäkuu 8, 2010 - 14:52
Loman alkajaisiksi päivitellään vähän kuulumisia urheilurintamalta. Pyöräilyn saralla tavoite on edelleen 800 kilometriä tänä kesänä ja tällä hetkellä takana on 495km, joten eiköhän tavoitteeseen päästä. En kyllä pahaa tykkäisi, jos vähän säät viilenisivät... no, juomapullo täytyy kyllä fillariin saada joka tapauksessa.
Viikonloppuna tuli myös pinkaistua 12 minuuttia kenttää ympäri tuloksella 2240 metriä, eli parannusta viime vuoteen 20 metriä. Näköjään se onkin tän ikäselle ihan hyvä matka... No, jos vain onnistuu, niin täytyy syksymmällä koittaa uudestaan juosta. Viime vuonna jäi syksyn juoksennat kokonaan. Selkähän tuota juoksemista ei kyllä kestä ollenkaan.
Mutta jotta jaksaa urheilla, täytyy myös muistaa syödä hyvin, joten siirtynen tästä grillin lämmittelyyn...
Mara
Kesäkuu 22, 2010 - 21:02
Kaikenlaista tähän kesäkuuhun onkin jo mahtunut... Viime viikolla oli työpaikan ”kesäjuhlat” Helsingissä, joten piti sinnekin raahautua. Loppujen lopuksi saaressa hengailu ei tuntunutkaan niin ikävältä kuin mitä etukäteen olin kuvitellut, mutta pitihän sieltä silti karata kaupungille siinä vaiheessa, kun oli vielä kivaa Tuli hotelli mahtavine aamupalatarjoiluineen tutuksi, samaten taisin olla ekaa kertaa elämässäni oikeassa taksissa eurot vaan vilisi mittarissa, teki pahaa... Onneksi ei tarvinut omasta pussista maksaa. Vaikka toisaalta, jos olisi tarvinut, olisin varmasti kävellyt...
Kädet on olleet täynnä myös erinäisiä editointihommia, joista toisen sain valmiiksi eilen, ja toista odottelen tehtäväksi juhannuksen jälkeen. Viikonlopuista on alkanut nauttia ihan eri tavalla kyllä, mistä olen mielissäni. Pitkästä aikaa voi tehdä selvän eron työn ja vapaa-ajan välille. Lettukestejä vietettiin tuossa myös, ja nekös maistui! Myös pikkuiselle chihu-vieraalle Leipominen on nyt jäänyt vähän vähemmälle, mutta kyllä uutta uunia on jo parin piirakan ja kääretortun verran testattu erittäin onnistuneesti. Naminami, eilen ja tänään syötiin mokkapiirakkaa jäätelön kanssa. Pakko nyt vielä mainita, kun näistä herkuista tuli puhe, että kävin tuossa päivänä eräänä myös ensimmäisellä visiitilläni kahvila-konditoria Alexandrassa. Vallan ihanaa kaakaota siellä oli tarjolla, rahkapiirakasta puhumattakaan! Ehkä sitä jokin päivä itsekin pääsisi vastaavia taiteilemaan...
Kuvia ja tekstiä ehkä tulee taas myöhemmin, kun jaksaa ja ehtii. Nyt unta kuuppaan.
Gessle
Kesäkuu 21, 2010 - 18:16
Linuxia mollaavat Windows-käyttäjät sanovat usein, etteivät jaksa säätää Linuxin kanssa. Windows on muka heti valmis ja toimii säätämättä. Aivan täyttä sontaa tällaiset väitteet. Otetaanpa muutama esimerkki viime viikolta.
Ensimmäinen tapaus tulee uusimmasta MikroPC-lehdestä (6-7/2010). Kuumalinja-palstalla ihmiset kysyvät, että missä on vika, kun ei hommat toimi. Vastauksena kertoillaan yhteen ongelmaan mm. seuraavaa: "...Aja regedit... ...poista seuraavat avaimet: HKEY_CURRENT_USER\SOFTWARE\Google HKEY_LOCAL_MACHINE\SOFTWARE\Google Poista vielä tämä hakemisto... ... C:\Program Files\Google Seuraavaksi aja ohjauspaneelin Ajoitetetut tehtävät ja poista... ... Sitten korjaa varsinanen ongelma... ... Jos ei auta poista myös tämä..." Jaa siis Windowssin kanssa ei tarvi mystisiä skriptejä kikkailla?
Toinen esimerkki. Tutulla oli käytössä kannettavassa Windows XP. Sattuipa niin, että pieni vesseli päätti kesken äidin surffailujen näpytellä omiaan sekaan. Saldona oli, ettei nettiin päässyt enää. Ei vaikka dns:t putsaili, IP:t haki uusiksi ja palomuurit heitti männikköön. Nettiin ei menty. Miten tämä asia korjattiin? Buutattiin Linuxin puolelle, missä kaikki pelasi hyvin. En usko, että pingviinin puolella tällaista olisi edes päässyt käymään. Jossain vaiheessa oikeudet olisivat loppuneet ja juniorilla kun ei salasanaa ollut, niin järjestelmä olisi pysynyt ehjänä. Kenties jopa Windows seiskassa, mutta ei 10 vuotta vanhassa XP:ssä. Huomautettakoon myös, että Windowssin saaminen siihen tilaan, että selain aukeaa vei noin 5 minuuttia kun vastaava aika pingviini puolella oli 30 sekuntia...
Kolmantena esimerkkinä asensin itse XP:n vähän vanhempaan romuun. Asennuksen jälkeen ei toiminut verkkokortti eikä äänikortti. Eli piti USB-tikulla kuskata verkkokortin ajurit, että pääsi nettiin. No, sitten asensin päivityksiä (valuivat muuten luokattoman hitaasti, kun vertailukohtana pitää Kubuntun vastaavia). SP2:n jälkeen kone buuttasi pyöreästi kymmenennen kerran ja tämän jälkeen näyttö olikin VGA-tilassa kuudellatoista värillä, eikä niitä sitten minnekään muutettu ennen kuin oikeat ajurit löytyivät (Miksi se asennuksen jälkeen toimi? Miksi sen piti hajota?). Kokonaisuudessaan asennukseen meni aikaa noin 5 tuntia. Eräät toiset järjestelmät asentuvat nopeammin. Tämän jälkeenhän käyttöjärjestelmästä puuttui vielä kaikki ohjelmat, kuten tekstinkäsittely tai oikea Internet-selain ja flash-tuki selaimesta, eikä XP:ssä nyt videokoodekkejakaan taida olla. Kyllä, eräissä muissa kaikki tulevat ja päivittyvät ihan suoraan käyttiksen mukana.
No tällaisia kokemuksia tällä kertaa. Oletan, että Windows seiskassa monet näistä ongelmista on jo korjattu. XP on kuitenkin maailman käytetyin käyttöjärjestelmä, että vaihtakaa nyt ihmeessä parempaan!
No nyt joku nirppanokka sanoo, että Linuxilla ei voi pelailla. No kyllä voi! Kaikki pelit (sekä Windows että Linux), joita olen koittanut, ovat toimineet pingviinissä.
Tämä kirjoitus on sineensä ajankohtainen, että ensi kuussa tulee kaksi vuotta siitä, kun valaistuin ja lopetin Windowssin käyttämisen. Kuten aiemmista blogipostauksista (2008 loppuvuodelta) voi lukea, ei alku ollut helppoa, mutta sittemmin järjestelmät ovat muuttuneet paremmiksi tahdilla, josta Windows-käyttäjä voi vain unelmoida.
Otan tästä analogian autoteollisuuteen parin kymmenen vuoden taakse. Tuolloin oli autoja, joissa kuljettaja pystyi säätämään mm. ratin korkeutta. Toisissa ratti oli tehtaalla jo valmiiksi asennettu "oikeaan" kohtaan ja kuljettajan täytyi muokata omaa ajoasentoon siihen sopivaksi. Tämä sama asia on nyt Windowsin ja Linuxin välillä. Käytän Linuxia siitä syystä, että se toimii kuten minä haluan, eikä minun tarvitse muuttaa omia toimintatapojani vastaaman käyttöjärjestelmän vajavaisuuksia.
Gessle
Kesäkuu 6, 2010 - 14:37
Kun tässä muutama viikko sitten selvisi, että uudessa asunnossa olisi vihdoin kunnon partsi, niin aloin samantien miettiä, että miten kasvimaata saisi sinne sitten viriteltyä. Yo-talon kellarin remontin takia kaikki vanhat rakenteet revittiin sieltä ulos, joten siinä oli puutavaraa tarjolla enemmän kuin tarpeeksi. Maran kanssa haettiin sopivat matskut talteen ja rakenneltiin sopivat laatikot. Sen verran muistin partsin pieneksi, että laatikoistakin tuli tehtyä vain 30x60cm, joten ihan valtoimenaan ei nyt pysty vesimeloonia ja ananasta kasvattamaan, mutta jos tuolla nyt edes jotain satoa saisi Pari vuotta vanhat Valtti-coloritkin olivat vielä nestemäisessä muodossa, niin saatiin kivan pirtsakka punainen väri pintaan laatikoihin.
Maassa on nyt: perunaa, porkkanaa, hernettä, salaattia ja ruohosipulia. Katsotaan nyt itääkö/kasvaako mitä(än). Yritystä ainakin on
Kuvia lisää kuva-albumissa.
Mara
Tou 15, 2010 - 09:25
Tässä on oikein mukava viikko nyt takana; viimeinen tentti oli viikko sitten perjantaina, minkä jälkeen suuntasin ensin kyydillä Kouvolaan ja sieltä autokyydillä (kiitos jälleen junamyöhästymisten) edelleen Padasjoelle viettämään viikonloppua. Harmittavasti visiitti jäi vajaaseen pariin päivään, mutta tuossa ajassakin ehdimme leipoa jugurtti-vaniljavaahtotäytteistä äitienpäiväkakkua (kuva alla) ja herkutella muutenkin makoisalla kotiruoalla, naulata ja pinota lautoja, saunoa, grillata, kerätä nurkista turhaa tavaraa kierrätykseen, pyöräillä... ikävää, ettei tuota aikaa voinut silti venyttää pidemmäksi.
Sunnuntaina lähdimme nimittäin pikkusiskon kanssa Turkuun sieltä tulleiden autokyydillä. Itse jouduin rajoittamaan oleiluni muutamaan päivään pikkusiskon jäädessä koko loppuviikoksi. Päivät kuluivat lekotellen, kirjoja lueskellen, pikkusiskon koulutöissä auttaen ja shoppaillen tietysti kirppareilta löytyi taas pari oikein kivaa vaatetta huippuedullisesti. Piti tietysti käydä keskustan ihanassa karkkikaupassakin, kun sieltä saa parhaimmat namut mitä toivoa voi! Ei ole vielä missään tullut vastaan samanlaista valikoimaa, valitettavasti ja toisaalta onneksi, koska sitten pitäisi liikuntaakin lisätä vastaavassa suhteessa Jäi tuosta pussillisesta vielä torstaiselle junamatkallekin naposteltavaa. Se olikin taas harvinaisen viihdyttävä 7-tuntinen matka... kiitos Luumäen sähkövian. Onneksi sai pientä hyvitystä junassa välipalasetelin muodossa ja korvaushakemus lippuhinnastakin on jo tehty. Lappeenrannan päässä oli kuitenkin sen verran helteinen päivä, että mieli oli yllättävän hyvä, ja siinä illalla tehtiin tuota edellisessä blogimerkinnässä kuvattua pizzaa (täytteitä hieman mukaillen) ja katseltiin leffaa, joten ei tuo myöhästyminen niin kamalaa ollut. Jatkossa tosin tulee varmaan katseltua enemmän busseja tai kimppakyytejä...
Turusta piti siis tulla aiemmin, sillä kävin eilen kirjoittamassa työsopimuksen kesäharjoittelusta. Saa vihdoin sitä kauan kaivattua työkokemusta. Toki kesän suunnitelmat menee töiden saannin takia hieman uusiksi, mutta eiköhän kesällä silti ehdi monia asioita toteuttaa... Vierailuja sinne tänne toivottavasti pienesti, ehkä syksymmällä pidempää lomamatkaa Ja onhan tässä nyt parisen viikkoa aikaa nauttia olemisesta ja samalla orientoitua uuteen rytmiin. Sen verran näyttää taas hienolta tämäkin aamu, että täytyy kyllä nyt lähteä polkemaan. Mukavat viikonloput vain kaikille!
P.S. Wapun kuva-albumiin on lisätty vielä pari muhkeaa lähikuvaa herkuista
Gessle
Tou 12, 2010 - 23:15
Pizza on hyvää, joten aattelin testata vähän tätä kotileipomista. Denniksen ohjeista hioin kotioloon seuraavaa:
1 dl vettä
1 dl maitoa
0,1 dl öljyä
4-5 dl jauhoja
tilkka suolaa ja sokeria
hiivaa voi myös heittää muutaman gramman, mutta ei ole pakollista
Ensin kulhoon lotrataan vettä ja maitoa desilitra, sitten kaivetaan samanlainen määrä öljyä sekaan ja seuraavaksi... No, sitten huomataan, että sitä öljyä piti olla vain 0,1 dl, joten valutellaan ylimääräisiä takaisin ja ollaan onnellisia, että litkua ei vielä sekoitettu. Nesteisiin heitetään tietysti myös hiiva, jos sitä kyytiin laittaa. Seuraavaksi sitten jauhoja epämääräinen läjä ja muut rojut sekaan myös. Jos mukana on hiivaa, niin tässä välissä taikina saa tovin nousta.
Tämän jälkeen heitetään uuniin 300 astetta celsiusta ja kaulitaan puolet taikinasta uunipellille. Toinen puoli menee toiselle pellille tai pakkaseen. Taikinan päälle tomaattikastiketta, pekonia, kebabbia, ananasta, jalapenoja, pari kananmunaa ja juustoraastetta. Paketti uuniin muutamaksi minuutiksi ja sen jälkeen ei muuta kuin syömään! Kuvan pizzahan on vasta menossa uuniin...
Gessle
Huhtikuu 25, 2010 - 18:29
Tättärätää! Tänä vuonna vihdoin ja viimein saatiin aikaiseksi mäkiauto KRuisinKi-mäkiautokisaan. Autohan valmistui puolivahingossa. Alunperin ajatukseni oli, että ostoskärristä olisi vankkurin tehnyt, mutta eipä tuo Jonni nyt aivan sille koskaan lämmennyt, joten kompromissinä rakennettiin tuollainen kuvan osoittama vaunu. Runkona Esla-pyöräkelkan jalakset ja pyörät. Näiden päälle pultattiin Bemarin jakkara ja eteen hitsattiin fillarista ohjaus. Jotta kuski ylettyi kääntämään sarvia, siirrettiin tanko satulan kohtaan ja väliin laitettiin kylvökoneen vantaista tehty ohjauskappale. Kaikki maata koskettavat pyörät oli myös varustettu jarruilla, joita kolmikätinen ihminen pystyi käyttämään kätevästi.
Koska lahjattomat treenaavat, niin emme testanneet autoa ollenkaan vaan ensimmäinen kunnon testi oli kilpailun ensimmäinen lasku. Saldona rengasvallia päin ajaminen viimeisessä kaarteessa. Kunnon aplodit sentään heruivat. Ulosajon syyksi paljastui kuskille käteen jäänyt ohjaustanko (myös toinen takajarru hirtti kiinni...).
Seuraavaan laskuun lisäsimme teippiä tangon ja rungon ympärille ja auto saavutti maalilinjan 33 sekunnin kuluttua lähdöstä. Olimme tyytyväisiä. Lopullisia tuloksia vielä odotellaan, mutta Stenu Racing ei selvinnyt finaaliin...
Päivitys: Emme olleet viimeisiä! Tulokset täällä.
Ja videoita löytyy seuraavien linkkien takaa:
Mara
Huhtikuu 16, 2010 - 18:43
Kyllä, grillikausi tuli avattua jo eilen ennen virallista kahden viikon wapun avausta. Oli pikkuisen ehkä vilakka ilma, mutta aurinko ehti kuitenkin paistella alkuiltapäivästä, joten olisi kai huonomminkin voinut olla. Tänäänhän kuitenkin taas on ollut melko sateinen päivä. Itse en vielä kummemmin grillaustunnelmaan päässyt, mutta kyllähän nuo kaksi muuta makkara-ahmattia otti touhusta kaiken ilon irti (ks. kuva). Grillauksen ohessa sentään heiteltiin mölkkyä, ettei aivan jäätynyt paikoillaan seisoskellessa.
Viikonlopusta toivottavasti tulee mukava, vaikka täytyykin taas sitä hirvittävää renkaiden kirskuntaa, voivottelua ja ininää kuunnella... Huomenna olisi Linnoituksella kevätmarkkinat, joten sinne olisi tarkoitus suunnata, jos nyt ei saavista kaataen vettä tule. Muuten kai rentoilua tiedossa, kun tänään sai yhden koulutyönkin palautettua, jee. Olin muuten saanut yrittäjäkurssista vitosen! Luennoitsija kiitteli kovasta panostuksestani ja pohdinnoistani Tuntuihan se palaute kieltämättä kivalta. Jospa ensi viikolla jaksaisi vielä yhden seminaarin, muutamat pienet tehtävät ja yhden tentin toukokuun alussa, niin pääsisi kesälaitumille.
Niin tosiaan, tämäkin epeli alla olevassa kuvassa kiiruhti pikku töppöjaloillaan kohti makkaran tuoksuista grilliä, mutta säikkyi liiaksi poikia ja tuhisi toiseen suuntaan.
Gessle
Huhtikuu 10, 2010 - 21:28
Avattiin Maran kanssa fillarointikausi. No, heti renkaiden täytön jälkeen Maralta meni etunulli puhki, mutta nyttemmin on sitten päästy polkemaan ilman haavereita. Takana 23 kilometriä. 800:aa taisin uhota, joten ihan aikataulussa mennään vielä
Kevään tullen myös "kasvimaa" herää henkiin. Nyt purkeissa kasvaa Joensuusta saapuneet chilit ja Padasjoelta matkanneet herneet sekä ruohosipuli. Chilit ovat jo hyvässä(?) mitassa, herneet vasta tulevat mullasta esiin. Katsotaan nyt onnistunko tappamaan chilit ennen syksyä, vai saanko niistä oikeasti jotain satoakin vielä joskus. Chili sopii ruokaan kuin ruokaan, joten mukava olisi, jos omasta takaa niitä saisi
Maran huomio: Erno piristi rengasrikkomasennuksen jälkeen ostamalla kevätmarkkinoilta Lappeenrannan ylätorilta muutaman vadelmapullan, josta kuva alla. Oikein hyviä oli, namnam! Mieli parani.
Mara
Huhtikuu 6, 2010 - 20:17
Ihanan ihana pääsiäinen takana! 6 päivän loma teki gutaa Kaksi ekaa lomapäivää oli niin aurinkoisia, että tuli jo melkein kesäinen olo, mutta valitettavasti pääsiäisviikonloppua verhosi sadepilvet. Vaikka eipä sen annettu häiritä. Aprillipäivänä suunnistin Lahteen, jossa shoppasimme porukalla kamalasti kaikkea tarpeellista ja vähän turhaakin, mutta pakkohan se oli ostaa, kun halvalla sai... Padasjoelle saavuttaessa oli pieni väsymys päällä, mutta kyllähän se siitä hälveni, kun pääsi painimaan miukutiukun kanssa ja vaihtamaan kuulumisia Turunkin seurueen kanssa. Kyllä sen rentoutumisen tunsi melkein heti, kun maaseudulle pääsi kaikista opiskelu- ja stressikuvioista. Nukkuikin pitkästä aikaa kunnolla ilman inhottavaa naapurimölinää! Sellaisen huomion kotona tosin tein, että olen ilmeisesti alkanut pelätä nukkumista täysin pimeässä huoneessa...
No joka tapauksessa, äiti loihti viikonlopun aikana jos jonkinlaista herkkua pöytään, vaikka olikin töissä joka päivä. Itse tein apurina lähinnä viimeistelyjä kanalasagneen ja kastikkeisiin. Äitin nikseillä toivottavasti pannarin teko onnistuu seuraavalla kerralla minultakin paremmin Tänä vuonna pääsiäispupu toi munien sijaan rasiallisen erilaisia suklaapusuja, jotka hyvin katosivatkin viikonlopun aikana! Edellisten lisäksi tarjolla oli ainakin puuroa, dallaspitkoa, sämpylöitä, juustokeittoa, ranskalaisia ja broileripullia, pannaripiirakkaa, mämmiä... varmasti jokaiseen makuun riittävästi. Syöpöttelyn (=hyvin syömisen) vastapainoksi tehtiin päivittäin iskän johdolla kävely-/pyörälenkkejä (pulloja samalla keräten) ympäri Padasjokea. Ei kovin paljon liikennettä ollut muuten kuin kaupan aukiolopäivänä lauantaina. Lisäksi suoritimme sukulaisvierailuja, joissa oli sitten vielä omat tarjoamisensa mm. täytekakun ja rahkapiirakan muodossa. Ihme, ettei tämän enempää turvota. Yhtenä päivänä iskä vei meidät myös ex tempore -ajelulle Kuhmoisiin, jotta nähtiin elämää pitäjän ulkopuolellakin (vaikkakin vähänlaisesti). Ei ajelulla välttämättä aina tarvitse olla päämäärää, mukava vain kierrellä sadepäivänä ajan kuluksi. Perheen ja läheisten kanssa olemista parempaa ajanviettoa on yleisesti vaikea kuvitella
Loma loppui kaiken mukavan rentoilun jälkeen sitten tänään samalla lailla kuin alkoikin eli shoppailuun Lahdessa, jossa menikin kivasti muutama tunti pääosin kirppareita kierrellen. Niistä on tullut ehdoton kauppasuosikkini, vaikken kaikkea hakemaani vielä löytänytkään. Eiköhän tuossa toukokuun puolella viimeistään ole aikaa vaikka millä mitalla, kun kurssit on viety loppuun (tavalla tai toisella), sillä kesätöiden suhteen tilanne on erittäin epätoivoinen. Pidetään nyt peukkuja vielä pystyssä, että jostain ratkaisu kaikkiin mietintämyssyssä oleviin pohdintoihin löytyisi. Nyt aletaan kuitenkin laskea päiviä vappuun ja muihin kevään merkkipäiviin
P.S. Lappeenrannassa taisi pääsiäisenä kiertää innokas siivouspupu, joka oli siivonnut asunnon lattiasta kattoon minun lomaillessani!
Gessle
Maaliskuu 22, 2010 - 21:35
Ensin lukaisin Robert Harrisin Kolmannen valtakunnan salaisuuden. Natsithan kiinnostaa historiallisena aiheena aina, joten kirja oli mielenkiintoinen ja loppuratkaisukin pääsi ehkä hivenen yllättämään. Toisaalta tämä oli aika pitkälti historiallinen teos, vaikka sijoittuikin fiktiiviselle natsien hallitsemalle 60-luvulle, joten kaunokirjalliset kikkailut olivat vähän niin ja näin. Vähän hitaasti ja ehkä hivenen sekavasti juoni lähti liikenteeseen, mutta loppupeleissä nivoutui kuitenkin aika hyvin yksiin. Kyllä tätä kirjaa ihan suositella voi.
Toinen lukaistu kirja oli Elina Tiilikan esikoisteos Punainen mekko. En ole pariin vuoteen kirjaa aivan tuoreena julkaisuna ostanut. Nyt tein poikkeuksen ihan tuosta esikoisteosvinkkelistä, mutta olisi pitänyt jättää tekemättä. Tämä oli ehkä jopa huonompi kuin aiemmin mainitsemani ranskalaiset "klassikot". Lähes kolmestasadasta sivusta 250 oli itseääntoistavaa - sineensä kirjan prostituutioaiheeseen sopivaa - elämän kuvausta ja lopuilla sivuilla pyöri mirri (siis kissa) ja vähän nuoruuden traumaa. Teosta valaistaan lauseella: "Romaani ei moralisoi, ei politisoi eikä etsi syitä." Miten itse asian näen: kirjalla ei ole munaa sanoa yhtään mitään. Päähenkilö on yksinkertaisesti niin hölmö, että mitään samaistumista häneen ei tule ja täytyy vain toivoa, että itse kirjailija ei aivan täysin kuvaa itseään hänessä. Tätä kirjaa en voi suositella kenellekään, pelkkää rahanhukkaa ja mielipahaa.