Blog
“Mihin tämä maailma on oikein menossa?” on kysymys, jonka voi kuulla esitettävän, kun Kymmenen uutiset kertoo Isiksen hyökkäyksestä tai joukkoraiskauksista Afrikassa.
Jos kysymykseen haluaa vastata nopeasti, niin voi todeta, että olemme menossa koko ajan yhä väkivallattomampaa ja turvallisempaa yhteiskuntaa kohti. Tätä harva uskoo, kun televisiouutiset ja sosiaalinen media toitottavat aivan toista. Tutkitaan asiaa vähän tarkemmin.
The Guardin uutisoi muutama vuosi sitten, kuinka murhaluvut ovat tippuneet Englannissa ja Walesissa alimmilleen yli 20 vuoteen. Fred Burks kirjoittaa, kuinka FBI:n tilastot kertovat väkivallan laskusta. Riski joutua ryöstetyksi tai murhatuksi on puolet siitä mitä se oli 90-luvun alussa. Samoin Suomessa henkirikokset ovat olleet jo vuosikymmeniä laskussa ja aivan viime aikoina pudotusta on tapahtunut entistä enemmän.
Trendi ei ole pelkästää suomalaisten tai brittien etuoikeus, vaan kyseessä on koko ihmiskuntaa koskettava muutos. Steven Pinker on alan tutkijoita Harvardin yliopistossa ja hän on asiasta luennoinut ja kirjoittanut paljon. Pinker kirjoittaa kuinka keskiajan jälkeen murhien määrä on laskenut viidenteenkymmenenteen osaan aiemmasta. Siinä missä aiemmin Länsi-Euroopan valtiot julistivat kaksi-kolme sotaa vuodessa. Elämme nyt aikaa, jossa valtiot eivät ole sotineet Länsi-Euroopassa sitten toisen maailmansodan.
Pinker kertoo väkivallan vähentymisen syiksi muun muassa rauhanturvajoukkoja ja voimankäytön monopolisointia. Yksilöllä ei ole tarvetta kantaa mukanaan asetta vaan vastuu turvallisuuden ylläpitämisestä on poliisilla. Suurimmat muutokset ovat kuitenkin tapahtuneet asenteissa.
Väkivaltaa ei enää nähdä kilpailuna, joka pitää voittaa, vaan ongelmana, joka voidaan ratkaista.
Neil Halloran julkaisi kuukausi sitten sotien kuolonuhrimääristä kertovan videon. Videosta tuli välittömästi hitti. Se kertoo hyvin havainnollisesti, kuinka massiivisesti eri maiden kansalaisia kuoli toisessa maailmansodassa lukuisilla rintamilla. Video luo kuitenkin myös katsausta nykyisyyteen. Kuinka vähän sotia on nykypäivänä ja kuinka trendi on ollut laskeva koko “pitkän rauhan” ajan toisen maailmansodan jälkeen.
Toisessa maailmansodassa kuoli enemmän ihmisiä kuin kaikissa sodissa sen jälkeen yhteensä (kuvan toista maailmasotaa kuvaavat punaiset palkit jatkuvat kattoon asti ja hieman sen ylikin).
Iltauutiset eivät kerro kuinka rauhallista maailmassa on. Ne kertovat niistä vähenevistä väkivallan teoista, jotka myyvät. Uutiset voisi hyvin täyttää jutuilla siitä, kuinka Australia ei ole joutunut sotaan tänäänkään, eikä yhtään ruotsalaista sotilasta ole kuollut. Kuinka Ranska ei ole julistanut sotia vuosikymmeniin. Tällainen uutisointi olisi kuitenkin tylsää. Realismi ja tilastot ovat usein tylsiä, mutta tässä tapauksessa – ah – niin väkivallattomia.
Kesäkuussa The Fund For Peace uutisoi Suomen olevan maailman turvallisin maa. Hesari taasen kertoi vastikään, että Suomessa onnellisuus on jakautunut tasaisimmin koko Euroopassa. Eivät tuollaiset uutiset yhtään huonolle kuulosta. Eivät asiat ole niin huonosti kuin iltauutiset antavat ymmärtää; elämä on iloinen asia :)
Aiemmin mainitsemani Espanjassa todettu kurkkumätä aiheutti nyt rokottamattoman lapsen kuoleman. Tiina Raevaara kirjoitti asiasta hyvin – jälleen (ihailen tuota tyyneyttä, jolla Raevaara kirjoittaa asiasta kuin asiasta).
Kenellä siis lopulta on moraalinen vastuu rokottamattomista lapsista?
Tietenkin instituutioilla, jotka kehottavat jättämään rokotteet ottamatta. Niissä toimivat ihmiset pyrkivät vaikuttamaan muiden ihmisten päätöksentekoon omista ideologisista syistään tai puhtaasti ansaintamielessä. Ei ole kyse heidän lapsistaan: on kyse muiden ihmisten lapsista.
Vanhemmat kokevat olevansa petettyjä, kun heille on mainostettu, ettei rokotteita kannata ottaa ja nyt oma lapsi on menehtynyt. Bakteeri kerkesi tarttua kahdeksaan muuhun lapseen, jotka olivat onneksi rokotettu, eikä heille tullut tautia.
Vanhemmilla on edessään pitkä taistelu. Lapsen kuolema lienee niitä pahimpia asioita, joita ihminen voi kokea. Onni onnettomuudessa, ettei tauti tarttunut kehenkään, jolla ei olisi ollut immuniteettia kurkkumätää vastaan. Siinä tilanteessa olisi ainakin omat henkisen sietokyvyn rajat tulleet vastaan.
Voimia Espaniaan.
Välillä Internetissä joutuu mitä ihmeellisempiin keskusteluihin. Joskus pääsee oikein kunnon syvällisyyksiin ja tuntuu, ettei keskustelusta haluaisi luopua mitenkään (varsinkaan, jos keskustelukumppani on itseä miellyttävä nainen...). Toisinaan vastaan tulee niin käsittämättömillä astraalitasoilla pyörivää tsättiä, että hymyillen siirtyy seuraavaan aiheeseen.
Sitten on niitä hetkiä, kun törmään rasismiin, kunnianloukkauksiin tai vastaaviin, enkä malta olla työntämättä itseäni keskusteluun mukaan. Tavara mitä tulee takaisin voi sitten vaihdella aivan laidasta laitaan. Ehkä minun pitäsi häipyä Afrikkaan?
Tai ehkä jonkun pitäsi raiskata minut?
Minua on solvattu vaikka miksi, mutta en hyväksy toisen sortamista. En vaikka kuinka haukuttaisiin. Minulle niin Suomessa kuin muuallakin maailmassa ihmiset ovat tasa-arvoisia ja yhdenvertaisia. Rasismi ja toisten sortaminen ovat jotain mitä en voi hyväksyä. En hyväksy naisten vähättelyä, en homojen solvaamista, en maahanmuuttajien haukkumista enkä mitään muutakaan spurdoilua.
Tänään sitten tuli olo, että haluan tehdä jotain konkreettista vastustaakseni tätä “Perussuomea”. Liityin Vihreisiin. Olen virallisesti puolueen jäsen, kun yhdistyksen hallitus hyväksyy minut jäsenekseen.
Sanon ei rasismille ja sorrolle – nyt ja aina.
Kuten kuvasta näkyy saitin uusi ulkoasu on nyt ollut linjoilla muutaman päivän. Ulkoasuremontti olisi pitänyt jo tehdä pari vuotta sitten, mutta ei muka ole ollut aikaa.
Viime kuussa katselin sivuston statistiikkaa ja totesin kävijöistä niin suuren osan olevan mobiililaitteilla surffaavia, että nyt on pakko saada saitin leiskasta responsiivinen. Mobiili ensin ja käytettävyys kuntoon laitteesta riippumatta. Nyt sivusto sitten skaalautuu niin kännykän, tabletin kuin isommankin laitteen ruudulle. Olen siis ihan tyytyväinen siinä mielessä. Värimaailmakin muuttui. Ei suoranaista syytä; nyt kävi vain näin.
Saitin kävijöistä tänä vuonna noin kolmannes on tullut mobiililaitteella ja loput isommilla tietokoneilla. Windows-käyttäjiä on 43%, Android 17%, Mac 14%, iOS 13%, Linux 7% ja sitten muut prosentit hajanaisille pienemmille käyttiksille, kuten WP, Symbian ja ChromeOS.
Selainpuolella hallitsee Chrome 49% markkinaosuudella. Toisena tulee Safari 18%:lla ja perään hengittää Firefox 16 prosentilla. Ie:n osuus on noin 7%.
Kävijöistä 78% tunnistautuu Suomesta tulijoiksi. Perässä seuraavat Yhdysvallat 7% ja Brasilia 4%. Loput ovatkin sitten hajakävijöitä. Tosin ei tuolta Brasiliastakaan taida aivan suoranaisia blogin lukijoita tulla. Tiedä häntä.
Vuoden luetuin juttu tähän mennessä on Timo Soinille osoittamani kirjoitus (Timo ei muuten koskaan vastannut mailiin. En ole yllättynyt). Perässä tulee sitten blogin pääsivu ja rokote sekä homeopatia -aiheiset kirjoittelut.
Semmoista tilastoa tällä erää. Pyrin nostamaan kirjoitustahtia pykälällä, mutta katsotaan nyt mitä tapahtuu. Ei pidä lupailla mitään, mutta nautin kyllä kirjoittamisesta.
Maailmalla on taas tapahtunut. Espanjassa todettiin ensimmäinen kurkkumätätapaus 28:aan vuoteen. Vanhemmat jättivät lapsensa rokottamatta ja nyt se kostautui hengenvaarallisesti. En tiedä selvisivätkö säikähdyksellä. Ainakin uutisen mukaan ottivat asiasta onkeensa, mikä tietysti hyvästä.
Tähän liittyen olin mukana joukkorahoittamassa Olli Sulopuiston artikkelia Mikä rokotteista epäilyttää? Sulopuisto haastatteli muutamaa suomalaista rokotteiden vastustajaa ja kirjoitti heidän mielipiteidensä rinnalle tieteen näkemystä asiaan. Artikkelin lukemisen jälkeen jokaiselle lienee selvä, miksi rokotteita otetaan.
"Esimerkiksi tuhkarokosta on tehty joku hirveä juttu, vaikka ennen vanhaan melkein jokainen lapsi sairasti sen eikä se ollut mikään juttu. Nyt se on yhtäkkiä yleisvaarallinen tauti", Marjo Sukeva-Hakanpää sanoo.
Maailman terveysjärjestö WHO:n mukaan tuhkarokko tappoi kaksi vuotta sitten 145 700 ihmistä, heistä valtaosan köyhissä maissa.
Rokotteiden vastustaja Sukeva-Hakanpään kommentti kertoo valitettavaa kieltään siitä kuinka huonolla tietämyksellä nämä vapaamatkustajat ovat. Itselleni tulee aina paha mieli, kun joutuu lukemaan jonkun kärsivän siitä, että toinen ei “usko” rokotteisiin tai ylipäätään lääketieteeseen. Kiteytettynä: rokottaminen on satoja kertoja turvallisempi vaihtoehto kuin rokottamatta jättäytyminen.
Uskomuksista puheen ollen. Pennsylvaniassa kuoli puolitoistavuotinen lapsi, kun vanhemmat eivät vieneet häntä lääkäriin vaan hoitivat häntä yrteillä ja homeopatialla. Vanhemmat joutuvat oikeuteen asiasta. Tällaiset tapaukset panevat aina miettimään, että miksei ihminen luota terveydenhuoltoon ja sen ammattilaisiin? Mikä ajatuksessa, että he haluavat auttaa ihmisiä, on niin outoa, että pitää oman lapsen terveys riskeerata jättämällä rokotteet väliin tai turvautua homeopatiaan lääketieteen sijaan? Olen tätä yrittänyt kysellä kyseiseen kategoriaan lukeutuvilta ihmisiltä, mutten koskaan ole saanut vastausta. Pari kertaan on solvattu päin naamaa, joskus on jätetty vastaamatta, toisinaan tarinoitu ihan ohi aiheen, joskus on itsellänikin palanut käämi, mutta suoraa vastausta ei ole tullut. Toisaalta vaikeahan näitä järjellä on perustella. Sanonta kertoo, että mikä ei ole järjellä päähän mennyt, ei sieltä myöskään järjellä lähde pois. Uskomushoidot ovat uskomushoitoja ja ne kuuluvat elämäämme yhtä paljon kuin Saturnuksen palvominen, jotta viljasato olisi suurempi.
Jottei katsauksestani jäisi negatiivinen mielikuva, niin todettakoon, että paljon hyvääkin on uutisoitu (yleisesti ottaen, hyvää tapahtuu paljon paljon enemmän kuin pahaa):
Eurooppalaisten lääkärien komitea on vetänyt selvät rajat lääketieteen ja muiden hoitomuotojen välille. Rajan toiselle puolelle kuuluvat muun muassa homeopatia ja kaukoparannus.
Toivotaan, että huuhaa saadaan kitkettyä pois entistä tehokkaammin. Australia on tässä näyttämässä vahvasti esimerkkiä. Heillä on tarkoitus leikata lapsilisät lapsilta, joita ei ole rokotettu. Kuulostaa omaan makuun todella rajulta keinolta, mutta he ovat tällaiseen päätymässä. Vapaamatkustajat lienevät riesa sielläpäin.
Uutiset kertovat myös, että homeopatian käyttö on ollut laskussa, joten hyvältä näyttää tälläkin suunnalla. Pseudotieteet eivät kuulu 2000-luvulle. Mennään positiivisesti kohti tulevaisuutta :)